Sieniretkillä voi kohdata melkeinpä satuhahmojen maisemiajota ei voi ohittaa kuvaamatta.
Luoja voikin asetella melkeinpä taiteellisesti jokaisen ruskalehden
ja saniaisen lehden puoleksi lahon kannon päähän.
Tulinpa siinä sitä luomusta kauan katellessani ajatelleksi,
että kuinkahan väsynyt minun täytyisikään olla että tuota kauneutta
istumalla rikkoisin.
Sinne se jäi metsän asukkaiden kotiin, ja minä jatkoin
suppilovahveroiden keruuta.
Ihana ♥
VastaaPoistaMinä olen myös sellainen ,että tutkin joka kolot ja nyppylät metsässä.. kivaa ja antoisaa!
Kiitos vierailusta blogissani!
Mukavia asioita täällä sinulla, jäämpä lukijakis, niin pääsen nopeammin tänne.
Iloista marraskuun alkua ♥♥
Kaunis on istuin, mutta eihän tuollaiseen istua raaski. Suppilovahverot ovat mielisieniäni.
VastaaPoistaKiitos kaunis kommenteista,
VastaaPoistakylläpä se lämmittikin mieltäni! :-)
Siinä on varmaan metsänkuninkaan Tapion valtaistuin. Metsässä mielikuvitus alkaa helposti laukkaamaan, eipä ihme jos aikoinaan on tosissaan uskottu menninkäisiin sun muihin.
VastaaPoistaKiitos vierailusta ja liittymisestä lukijakseni. Aina on kivempi kirjoitella, kun tietää että joku niitä lukeekin joskus :)
Sude, niinpä tietty metsänkuninkaan Tapionhan se onkin kaikkine selkänojineen :-)
VastaaPoistaOli ilo nähdä kommenttisi !