Lukijat

sunnuntai 14. marraskuuta 2010

Polun varrella

Sinun kanssasi rakkaani käyskentelen,
polut kapeat juurakot esteenä sen
kulkua yhteistä rinnakkain taivaltamaan,
ja käden lämpöä toisen tuntemaan.

Pian polkumme kapea levenee
juurakot poistuu maa tasenee.
Näen huolet poistuvan kasvoiltasi
ilme seesteinen tasoittaa uurteitasi.

Saamme parittain kulkea vanhana
muistella nuoruutta vailla ryppyjä.
Harmaana olemme rikkaita
muistoja joita kerrata.


Pöytälaatikostani kaiveltu :-)

Säätila +4,3 astetta C


                                                           §§§






                                                           §§§






4 kommenttia:

  1. Hieno runo!
    Siinä kiteytyy vuoskymmenien yhdessäolo.

    Ja, näin vanhana ja ryppyisenä
    onneksi on mitä muistella.
    Terkkuja,

    VastaaPoista
  2. Ihastuttava runo kauniin kuvan kera ♥

    Leppoisaa iltaa jo pimenevää.

    VastaaPoista
  3. Kaunis herkkä runo.
    Hyvää alkavaa viikkoa sinulle!

    VastaaPoista
  4. Sirpa,seijastiina ja Alma A
    tunteiden purkauksia tuli joskus muutamia vuosia sitten, jotka puin tämän runon muotoon.
    Ryppyisenä runoiluttaa ;-)

    Iloa marraskuun päiviinne !

    VastaaPoista

Kiitokseni kommentista:-)