Lukijat

perjantai 24. helmikuuta 2012

Illan viettoa.

Olen täällä aiemminkin kehuskellut suomalaista kirjastolaitosta, josta sain jälleen luettavakseni yhden Finlandia palkinnon ehdokkaista, siis Minä Katariina kirjan , ja sen kaikki 600 sivua


jonka kirjoittaja Laila Hirvisaari on tehnyt paljon töitä kasatessaan tietoa venäläisestä hovista ja sen edesottamuksista 1700 luvulta . Siinäpä onkin kahden viikon laina-ajalla luettavaa ja pureskeltavaa vahvan Katariinan seurassa.






Lukuelämyksien välissä voi kuunnella vaikka ihastuttavia ranskalaisia chansonnettejä , jossa kiire on unohduksissa ja rauhallisuus laskeutunut keskuuteemme.




Talvi on taivutellut Terijoen salavan oksaston paksulla lumimassallaan luonnottomaan asentoon, jotka keväinen armas aurinkomme nostaa  taivasta kohti kauniiksi puolipalloksi.

4 kommenttia:

  1. Kippis Katariinalle! Hän oli todella vaikuttava persoona Venäjän historiassa. On siinä ollut Lailalla tutkimista historian kirjoista ja tehdä silti sujuva romaani! Upeita talvikuvia. Vielä vähän aikaa, näihin alkaa turtua kun joka sivulla on valkoisia puita;)) Ihanata viikonloppua

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan siinä ollut aihetta yllin kyllin, kun alkaa kirjoittamaan tsaarien ja keisarinnojen elämästä , sillä värikkyydestä ei ollut puutetta. Mielestäni olisi pienemmälläkin sivumäärällä päässyt hyvään lopputulokseen.

      Aurinkoisia kevättalven päiviä Sinulle !

      Poista
  2. Historialliset romaanit on mielenkiintoisia. Lukuinnostuksen sattuessa valitsen usein semmoisia. Nyt aika menee ulkoillessa ja iltaisin väsyy niin nopeaan, ettei montakaan sivua ennätä lukea.
    Juliette Grecon olin unohtanut. Luulen, että verestän muistoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Keväinen aurinko tuo uusia tuulia ja ajatuksia jälleen , niin lukemiseen kuin musiikinkin valintaan.

      Mielekästä kevättalvea sinulle aimarii :-)

      Poista

Kiitokseni kommentista:-)