Tuulen Jumala henkäisi seuraksein,
puiden latvojen huminan,metsässä Lapinmaan.
Sen sävell on sointuja neulasten,
rungon kaarnakin sointunsa lisää,
ja lehvästö pihlajan,
pehmeään sointuhun yhtyy.
Sitä hartaana kuuntelen,
siihen polulle vierellein,
seuraksein pysähtyy työmuurahainen,
sitten matkaansa eteenpäin jatkaen.
 |
| Vattupensas yltyi kukkimaan juhannuksen kunniaksi. |
Parhainta keskikesän juhlaa teille kaikille ihanat vierailijani !
Kaunis runo jälleen.
VastaaPoistaOrvokit noin kauniina, mulla jo vähän
yli pitkiä.
Vattupensas on komea kukkiessaan.
Mukavaa juhannuspäivän iltaa.
Lapin metsä, kuten muutkin metsät suovat rauhaa kulkijalleen. Runostasi henkii tuota rauhaa.
VastaaPoistaJuhannus on takana päin, mutta kesä jatkuu. On lämmintä, suorastaan taas helteistä, mutta ihanaa kesää.
Sirpa , Tänä kesänä orvokit ovat menestyneet harvinaisen hyvin.
VastaaPoistaKiva , kun kävit kurkistamassa orvokkejani :-)
Iloa kesäpäiviisi !
Aimarii , tuossa runossani kerron tosi tuntemuksiani sieltä Lapin metsästä. Hetki oli ihmeellinen, kun ei kuulunut kuin luonnon omia ääniä, ja uskomattoman iso muurahainen yksin tallusteli jalkani juureen,,,,se oli harrashetki !
VastaaPoistaKaikkea mahdollisimman hyvää kesää sinulle sinne kauas :-) ?