Tunnustus

 Kiitokseni lähettelen Irmalle>>>Irman kammarista tuli mieluinen posti TUNNUSTUS mukanaan.

Tämän tunnustuksen henkeen kuuluu seuraavaa:

1. Kiittää tunnustuksen antajaa.
2. Antaa tunnustus kahdeksalle bloggaajalle
3. Ilmoittaa näille kahdeksalle tunnustuksesta.
4. Kertoa kahdeksan satunnaista asiaa itsestään.

 Koska blogit joita luen ja kommentoin on vuorovaukutteista upeitten bloggaajien kesken, niin joskus tuntuu mahdottomalta nostaa vain joitakin harvoja tunnustuksen saajaksi. Jokainen on hyvä jollakin saralla, yksi yhdessä , toinen toisessa , joten jätänkin jokaiselle teille hyvät ystäväni  "vapaat kädet" ottamaan tämän TUNNUSTUKSEN mukaanne !

Kadeksan satunnaista asiaa itsestäni

1. Syntymäpainoni oli 3800 gr.
2. Lapsena ollessani nenänpäälläni keikkui pisamia
3. Pituuteni on 164 cm
4. Kampaajalla käyn viiden viikon välein
5. Kenkäni numero on 38,5
6. Autoni merkki on Peugeot
7. Isäni on voittanut tanssikilpailun Viipurissa
8. Olen erittäin luontorakas ihminen

Värikästä ja leppoisa syksyä teille kaikille , niin uusille kuin entisillekin lukijoilleni !

Uskomattoman lämmintä, sillä ulkomittarini näytti päivällä +22,3 C   !!!!

Unikko nupuillaan

Jo toiseen kertaan tämä ahkera unikkoni sitkeästi pinnistelee nuppuansa auki sateista ja viileydestä huolimatta
Toivottavasti  säästyy öisiltä halloilta, että ehtisi täysin avautua upeaan loistoonsa.

Ovikranssi

Vielä jäi paljon tarvikkeita kranssien tekoon, ja lisää on maalla , sillä osa punapäivänhatuista vielä kukki ja moottoritien vierestä voi hyvällä omallatunnolla ottaa mustkanvarpuja . Seuraavan kranssin laitankin enempi  " sotkulleen ". :-)

Ilokseni huomasin uusia lukijoita, jotka toivotan tervetulleeksi joukkoomme !

Kaunis tuntematon !

Kampaajallani on hyvä tapa miellyttää asiakkaitaan asettamalla pöydälle kauniin kukka-asetelman, jota tietenkin tutkiskelin kameran kera.

Kukka, josta otin lähikuvan jäi nimeltään tuntemattomaksi , mutta pääasiahan onkin että se ilahduttaa katsojaansa.

Iloa syyskuun päiviisi hyvä lukijani !

Metsän perhettä

Samoilu luonnossa on joka kerta uusi ihmetyksen aiheen luoja. Jokaisella vierailullani se näyttää erilaiset kasvonsa , tuoksunsa ja värinsä. Aikaisin keväällä paljastaa alastomuutensa , ja kesällä on verhoutunut täyteen lehvästöönsä. Syksyn tullessa haluaa vaihtaa väriään ja antaa satoa niin metsän eläimille kuin myöskin meille siellä vieraileville ihmisille, kuitenkaan sitä tärkeää silmänruokaa unohtamatta.

arvaas kuka olen :-)

vain minulla on hapsut !

meitä on moneks...

olen kaunein !

näetkö meissä kirjaimet  is

väriä elämään ennen riisuuntummista:-)

odottavat noutajaansa...

ahertajien "pinohima"

kohti valoa....

Sieniretki oli runsas , niin sienistä kuin myöskin luonnossa samoilun tuomasta hyvänmielen tunteestakin .

Tunnustus

Kiitokseni Sirpalle tunnustuksesta , ja kauniista ruusukimpusta !

 

Ruusut saatuaan, pitäisi viiteen kysymykseen antaa vastaus.

1. Lempiruokani : Uudet tilli-perunat ja graavilohi
2. Lempimakeiseni : Fazerin sininen
3. Lempilukemiseni : Åsa Larssonin ja Anne Holtin kirjallisuus
4. Mieluisin paikka tehdä käsitöitä : Kesällä terassin lepotuoli
5 : Lempielokuvani : Elämäni ensimmäinen näkemäni elokuva, jossa liikutuin kyyneliin oli Bambi

Viidelle seuraavalle haluan ojentaa nämä ruusut :
JaanaElina / Aika on taikaa
Irma /Irman kammari
Pepita / Sano se kukkasin
Olivieno / Domo Sum
Seijastiina / Seijastiinan mietteitä
Irmastiina / Irmastiinan elämää

Väririkasta syksyä kaikille !

Kotipiirin tuottajientori

Pieniä olivat ostokseni tuottajien suoramyynnin Kotipiirissä jossa kävin sienestysretkeni ohessa , joten pankkikorttini puuttuessa  oli tyytyminen vähäisiin ostoksiin, vaikka paljon olisi ollut hyvviä ja kauniita tavaroita tarjolla.


Ahaa elämys ostokseni oli lapsuudesta tuttu Nekkutikkari !



Yksi kurki sopisi minunkin pihaani .



Onnen hetki teepussi myi itsensä onnistuneella nimellään :-)



hyvän näköisiä.....minkä lie makuisia ?

Olikohan tonkassa vettä lemmikin kielensä kostukkeeksi ?

Katson maalaismaisemaa, ja ymmärrän....tra-la-laa

Pihassa kasvoi ihmeellisen näköinen sieni !

Kameran akku punastui, ja sen huomaa kuvan laadusta !

Juustomaitoa ei sattunut olemaan, mutta ehkä seuraavalla kerralla. Olisihan pitkästä aikaa uunijuusto makoisaa maisteltavaa.

Bleiserin tuunausta

Mokkanahkainen bleiserini eli, ja tuli tiensä päähän , koska rakastin sen terracotta väriä ja pehmeää nahkaa en raaskinut heittää pois, vaan leikkasin sen puolen sentin levyiseksi nauhaksi.

Olen tyytyväinen lopputulokseen, ainakin erottuu joukosta, ja kaikki on uusiokäytetty.

Neuloin oikealla oikeaa ja nurjalla nurjaa, josta oli tarkoitus tehdä liivi, mutta minulle kävi kuin entiselle hiirelle, että tarvikkeet loppuivat kesken.  Siispä nyt kyhäilen siitä laukkua "disaing mari" :-)

  

Toisen takin nahoista letitän kantohihnat.

Nyt on sitten otettavakin käyttöön koko aivokapasiteetti , ja aivan oikeasti rautalankaakin väännettävä mikäli valmista tästä aikoo saada. Vuori ja hihna on työn alla,  sitten kuvaankin tämän uudelleen aivan valmiina.
Kaksi vuotta tämä olikin komeron osastossa *keskeneräiset työt*  , ja muutama sinne vieläkin jäi.

Tässä sitten se mokkableiseri on olkalaukun muodossa

Vettä sataa eikä aurinkoa näy, mutta onneksi syksy antaa luonnolle värikkyyttä.

Ulkomittarissa + 14 , 8 C

Verkkokassit patjan "jarruista"

Läpinäkykyyttä tuli rutkasti käsityölankojen säilytyskasseihin, joita virkkaamalla liitin saumoistaan yhteen.
Onhan verkko tahmean kumimaista johon ei ompelukoneen sauma onnistuisi.

Tulipa jälleen tuunattua vanhasta uusi tuote, ja vielä tarpeellinenkin !
Kunpa saisi kasseissa olevista langoistakin jotain valmista kyhättyä  :-).

Kukan nuput ja siemenkodat

Punapäivänhatut ovat kukkineet runsaasti, ja sitkeästi nostattavat uusia nuppuja esille syyssateista, sumuista ja pimeistä öistä huolimatta. Sääli jos hallayöt tulevat tuhoamaan tämän urhea yritteliään kukan.

Punapäivänhattu sitkeästi yrittää availla nuppujaan vielä syyskuussakin, toivottavasti ehtii kukintaan !

    Kärhöjen siemenkodat kimmeltävät vesipisaroista aamusumun poistuttua.

Kelloköynnös heräili uuteen aamuun. 

 

Sadepilvet tekevät tuloaan yön ajaksi joka varmaankin jatkuu vielä aamullakin., ja mittari näyttää vieläkin  + 14, 4 C

Ohjeiden lukua

Jos mikään muu ei auta, niin silloin viimeistään avaa ohjekirja !
Muistin tuon ylläolevan sanonnan tuskaillessani epäonnistuneita lähikuviani.
Niinpä pengoin kameran ohjekirjan, ja tullessani kohtaan zoomaus, niin huomasin
erittäin tärkeän oleellisen kohdan olleen tietämykseni ulkopuolella.

 

Unikot kukkivat runsaasti , joiden siemenkodat otin talteen.

Ihana uusi unikon pullukkani aloittaa uuden kukinnon !

Olen antanut mettä hyvin monelle perhoselle, kuten olet huomannutkin! Kertoi minulle punahattu piikkiesä lomasta  :-)

                                                                       

Aurinko paistoi tänään lämpötilan ollessa +19 C ja tällä hetkellä illalla  + 12,8 C

Luonnon antimia

...alimmainen kuiskaa: Pian minäkin punavärin saan.....

........jonossa yks kaks mars......

Syksyn saapuessa punaväri luonnossa lisääntyy päivä päivältä enempi aivan kuin antaisi meille hyvän mielen eväitä tulevaa pimeä kautta varten. Aivan oikein , sillä sitä meistä useampi tarvitseekin roppakaupalla mikäli lumi antaa odottaa itseään loppiaiseen saakka, kuten muutama vuosi sitten tapahtui.

Lämpötila ulkomittarissa näyttää +8,9 C

Luonnon oikkuja ja kukkia

Punahatun kukissa yksi erottui selvästi muista erikoisen muotoisella emiöllään , joka on rinkelin muotoinen, ja keskeltä reijän kohdasta lähtevät molemmille puolille terälehdet.
Kuten vajavaisia lapsiakin hoidetaan antaumulsella, niin minäkin käyn päivittäin ihmettelemässä erikoista "Punahilkkaani".

Aivan kuin luonto Äiti olisi asetellut nämä herkän kauniit jokivarren luonnonkukat kuvauskuntoon . Päivänkakkaratkin ovat kuin sotilaat jonossa .

Olen aina pitänyt näistä " Rentun ruusuista".  Lehdetkin ovat hyvin sopusuhtaiset varteen ja kukintoon nähden, ja värikin hienon vaaleanpunainen.

Daalia on komea ykslö. Varmaankin niiden käyttö olisi paljon laajempaa puutarhoissamme jos niiden hallan kestävyys olisi parempi. Äidilläni oli sen suurempi versio jota sanottiin joriiniksi, ja isäni sanoi, että varpaat ovat kuin joriinin juuret  :-)

Tämäkin Angervo kasvoi suurella alueella jokivarressa. Vierastan sen voimakasta tuoksua. Kasvi itsessään on hyvin kaunis.

Ilta vierähti syyskuun puolelle, joten toivotan Sinulle hyvä lukijani kaikkea hyvää syksyn alkuun !

Ulkomittari näyttää näin puoliltaöin +12 , 2 C