Lukijat

maanantai 19. syyskuuta 2011

Metsän perhettä

Samoilu luonnossa on joka kerta uusi ihmetyksen aiheen luoja. Jokaisella vierailullani se näyttää erilaiset kasvonsa , tuoksunsa ja värinsä. Aikaisin keväällä paljastaa alastomuutensa , ja kesällä on verhoutunut täyteen lehvästöönsä. Syksyn tullessa haluaa vaihtaa väriään ja antaa satoa niin metsän eläimille kuin myöskin meille siellä vieraileville ihmisille, kuitenkaan sitä tärkeää silmänruokaa unohtamatta.
arvaas kuka olen :-)

vain minulla on hapsut !
meitä on moneks...





olen kaunein !



näetkö meissä kirjaimet  is
väriä elämään ennen riisuuntummista:-)

odottavat noutajaansa...




ahertajien "pinohima"



kohti valoa....




Sieniretki oli runsas , niin sienistä kuin myöskin luonnossa samoilun tuomasta hyvänmielen tunteestakin .

9 kommenttia:

  1. Ihanat metsän löydöt!! Hyvää tätä viikkoa Sinulle!!

    VastaaPoista
  2. Kaunista on tähän aikaan vuodesta.
    Kunpa pysyisikin tällaisena...!
    (En nyt tätä sadetta kyllä tarkoita.)
    Mukavaa alkavaa viikkoa!

    VastaaPoista
  3. Olen huomannut mitä enemmän ikää kertyy sitä tärkeämmäksi luonto tulee ja sitä enemmän seuraa luonnon tapahtumia.
    Terveisin!

    VastaaPoista
  4. Riitta Sinikka
    Kiitos samoin sinulle !

    Sirpa
    Kuvausilmat eivät ole parhaimmasta päästä, mutta toivotan sinulle hyviä postausilmoja :-)

    Pipsa
    Totta, kai nuorena on erilaiset kiinnostuksen kohteet. Kiva kun kävit sivuillani !

    VastaaPoista
  5. Kauniita metsän aarteita, kuvasi ovat valloittavat, ilahduttavat, pitääkin kohta mennä luontoon lenkille :)

    VastaaPoista
  6. Seijastiina,
    toivottelen sinulle poutaista lenkki-ilmaa,
    onneksi täällä jo aurinkokin näyttäytyy :-)

    VastaaPoista
  7. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  8. Kauniita kuvia metsäretkeltäsi.
    Luonto antaa meille paljon.

    VastaaPoista
  9. Eila,
    Totta, luonto antaa sekä ravintoa niin keholle kuin mielellekin.
    olisi kauheaa jos joutuisimme hengityssuojaimia käyttämään, kuten Tokiossa joskus tapahtuu.

    VastaaPoista

Kiitokseni kommentista:-)