Metsässä vierailulla

Metsässä käyskennellessä kiireettömänä huomaa hauskoja yksityiskohtia joihin voi kohdistaa kameransa.
                   ( klikkaathan kuvat suuremmiksi)

Mieli tekisi kysyä kuusen kyljessä olevalta käävältä, joka pisaroi poutasäällä, että *Mikä on kyyneleittesi  syy, vai yksinäisyyttäsikö suret* .

Tässä kohdassa tuli voimakas tunne, että olen vierailulla eläinten kotona. Rapsutusjäljet puun kyljessä, ja suurten lintujen äkki pyrähdykset mennessäni heidän reviirilleen.
Tulin siellä miettineeksi kuinka etuoikeutettuja me suomalaiset olemmekaan , kun lain laatijamme ovat joskus merkinneet lakikirjaamme oikeuden jokamiehen oikeudesta.
Tuskin sitä muistaa monikaan arvostaa, vaan pidetään itsestään selvyytenä.

Siispä kerätään mansikat maasta ja sienet saloilta :-)

Varjossakin kukoistaa

Ystävättärelläni on autokatos, jossa ikkunat ovat kuin parhaassakin puutarhassa....kyllä siellä kannattaa bilikan pitää majaa.

Kärhöni on kukkinut, mutta siemenkotakin loistaa kuin kukkanen.

Tänä syksynä tunnen kuin se olisi alkanut jo keväällä, ettei kesää olisi välissä ollutkaan.
Aitapensaanikin vanheni silmissä, mutta vahanakin jaksoi kypsyttää siemenkotiansa aivan kuin kehotti kasvattamaan tilalleen uuden taimen.
Siksi kuvasin tämän "oksaraasun" , sillä näen tässäkin kuvassa jotain herkkää ja kaunista  raihnaisuudestaan huolimatta......vai lieneekö juuri sen vuoksi  :-)

Jälleen huomiseksikin lupaili tänne sadekuuroja .

Erään kukan elämänkerta.

Hyvä ystäväni on kasvattanut siemenestä kelloköynnöksiä, joista minäkin olen saanut häneltä jo monia monia vuosia parin taimia. Varjoisalla puolella pihaa viihtyy erinomaisesti, mutta kääntää katseensa auringon nähdessään.

Keskellä lehden juuressa aloittelee pieni kukan alku eloaan.

Sieltä kurkistelee uusi kukanalku...

Pian vaihdan väriä iloisemmaksi...

Minustahan tuli varsinainen "kielikello"..

tässäpä ihailen itseäni aivan aikuisena :-)

...eläkkeellä , tyhjän tuntuista....

Kelloköynnökseni on elämänsä elänyt ja väsähtäneenä"kelkasta" pudonnut .

Tässä kuvassa on yhden taimen köynnös, joka on kova "tyttö" kiipeilemään jossa ei oma ritilä riitä.

Tuumailuja

Nuoruusvuosinani  oli yleinen näky, että miesten puolella parturin asiakkaalla oli luettavanaan  joko metsästykseen liittyvää tai autoilualan lehti.

Iloisesti yllätyin kampaajalla käydessäni, kun pari tuoretta autolehteä oli pöydälleni varattu , joissa oli sivullinen uusien autojen luettelo päästöineen ja hintoineen.

Siis palvelu pelaa TH-kampaamossa, ajateltu autoilevia naisia ...se tuli todistettua :-)

Kärhöjen kukinnat olivat myöhässä tänä kesänä eivätkä niin loisteliaina kuin aiempina kesinä.

Sitruunaperhonenkin heräsi auringon ilmestyttyä istahtamaan punapäivähatulleni.

Kiitos kadunvarsien niittokoneen kuljettajalle, joka säästi tämän kauniin luonnonkukan jalkakäytävän reunalle iloksemme !

Pian ne pihlajanmarjat punertaa , ja tilhet pääsevät nautiskelemaan luonnon antimista.

Kuvaaminen ikkunan kautta

Ollessaan yksin matkalla, voi ikuistaa muistoksi kuvan näyteikkunan avulla.
Alla olevan kuvasin aivan omalla kotipaikkakunnallani  illansuun auringossa  kokeilumielessä.

Toivotaan kesän lämmön vielä jatkuvan, vaikka viileää on lupailleetkin. Mielestäni me pohjolassa asuvat olemme sen ansainneet pitkän kylmän talven ja sateisen pimeän syksyn jälkeen.

Toivossahan on hyvä elää, sanoi lapamatokin :-)