Metsässä käyskennellessä kiireettömänä huomaa hauskoja yksityiskohtia joihin voi kohdistaa kameransa.
( klikkaathan kuvat suuremmiksi)
Mieli tekisi kysyä kuusen kyljessä olevalta käävältä, joka pisaroi poutasäällä, että *Mikä on kyyneleittesi syy, vai yksinäisyyttäsikö suret* .
Tässä kohdassa tuli voimakas tunne, että olen vierailulla eläinten kotona. Rapsutusjäljet puun kyljessä, ja suurten lintujen äkki pyrähdykset mennessäni heidän reviirilleen.
Tulin siellä miettineeksi kuinka etuoikeutettuja me suomalaiset olemmekaan , kun lain laatijamme ovat joskus merkinneet lakikirjaamme oikeuden jokamiehen oikeudesta.
Tuskin sitä muistaa monikaan arvostaa, vaan pidetään itsestään selvyytenä.
Siispä kerätään mansikat maasta ja sienet saloilta :-)