Olen täällä aiemminkin kehuskellut suomalaista kirjastolaitosta, josta sain jälleen luettavakseni yhden Finlandia palkinnon ehdokkaista, siis Minä Katariina kirjan , ja sen kaikki 600 sivua
jonka kirjoittaja Laila Hirvisaari on tehnyt paljon töitä kasatessaan tietoa venäläisestä hovista ja sen edesottamuksista 1700 luvulta . Siinäpä onkin kahden viikon laina-ajalla luettavaa ja pureskeltavaa vahvan Katariinan seurassa.
Lukuelämyksien välissä voi kuunnella vaikka ihastuttavia ranskalaisia chansonnettejä , jossa kiire on unohduksissa ja rauhallisuus laskeutunut keskuuteemme.
Talvi on taivutellut Terijoen salavan oksaston paksulla lumimassallaan luonnottomaan asentoon, jotka keväinen armas aurinkomme nostaa taivasta kohti kauniiksi puolipalloksi.


