Joulupäivän aamuni

Tekstiilikuuseni tuo jouluntuntua.

Tuikut toivat valoa Jouluaamun hämärään.

Patiolla Joulukello liikahteli aamun vähäisessä tuulessa...

Televisio välitti Joulun jumalanpalveluksen kello 8.00

Sisäinen kelloni herätti minut jouluiseen tunnelmaan sopivasti 7.50 kuuntelemaan Jouluaamun jumalanpalvelusta Vaasan kirkosta, jossa sain kuulla ihailemani virren *Enkeli taivaan lausui näin....*


Pakkanenkin hellittänyt otettaan , ollen vain -10 astetta , ja lumisateita lupaillut jälleen säätiedoituksemme
joka tietää joulun paluuliikenteelle vaikeuksia.


Jouluista lämpöä Teille vierailijani , ja Kiitos käynnistänne !

Joulun aatonaaton iltana

Taas kerran armas Joulun aika on aivan ovella , ja
samalla aikaisemmat joulut muistuvat mieleen.
Parhaiten muistan, ihmeellistä kyllä joulun jolloin olin ehkä seitsemän vuotias.

Silloin uskoin vielä joulupukkiin, kai siitä syystä sen muistot ovatkin niin hyvin säilyneet.

Tarpeeksi iän karttuessa menettää uskonsa niin pukkiin , kuin moneen muuhunkin asiaan.
Kai niin on tarkoitettukin elämän kulkevan.

Amaryllis on mielestäni joulukukkien kuningatar
toivottavasti tämä lapsenlapseni tuoma komistus säilyy kauan ilonani.

Toivotan vierailijoilleni sydämellisen lämminhenkistä  Joulunaikaa, ja leppoisia yhdessäolon hetkiä !


Ulkona paukkuu pakkanen -29 astetta

Verkkorakkautta varttuneille .

Harvoin olen edellisen joulun lahjakirjaani lopetellut vasta seuraavana jouluna, mutta niin on päässyt nyt käymään.

Maija Asunta- Johnston on kirjoittanut kirjan e-mail muotoon tuntemuksiaan deittipalvelun kautta tapaamalleen miesystävälleen Walterille.

Kirjan puoleen väliin luettuani tulee hyvin esille juuri työelämästä siirtymisen vaikeus, ja eläkepäiviin tottuminen sekä koetun yksinäisyyden , ja sen tuoman ulkopuolisuuden tunteen poistaminen.

Maija kirjoittaa avoimesti kaikista pienistäkin päivän tapahtumista viesteissään Walterille, joten lukijalle tulee tuntu että hänellä on pakottava tarve purkaa tuntojaan jollekin....vaikka henkilölle , jota ei ole koskaan fyysisesti  edes tavannut.
Varmaankin terapeuttista saada kontaktia  ihmisiin jotka ovat sosiaalisia ja avoimia kanssakäymisissä.

Mielenkiinnolla jatkankin kirjan lukemista , ja seurailen mihinkä suuntaan heidän ystävyytensä kehittyy .

xxxxxxxxx

Lunta satoi tänään reilusti ja mittari näyttää -12,3  astetta.
Nyt mukillinen vihreää teetä ja Savonlinnasta tuliaisena saamaani aitoa ruisleipää iltapalana,,,,nam :-)

Lukijoilleni toivotan jouluntuoksuista viikkoa !

Luomukoristeita

Kotini saa jouluisia koristeita vanhasta pellavasta...

.....nämä tulevat joulukukka pakettiin ystäville...

Tunnen olevan todellakin käsityöläinen näitä joulukoristeita näpräillessäni, joihin onneksi saan vanhoja pellavalankoja kulumaan.

Vanha sanonta pitää tässäkin paikkaansa, että työ tekijäänsä neuvoo. Ensimmäisessä meni huomattavasti enempi aikaa , mutta nyt kun valmistuneita on noin kolmisenkymmentä aikaa kuluu huomattavasti vähempi yhden tekemiseen.


Irrallisia helmiäkin ja monen värisiä on pussillinen ollut tilan viejänä, niin pääseepähän niistäkin erikseen.




Onkohan minulle tullut "kevättä rintaan" keskellä pimeää talvea, kun raivailen nurkkia tarpeettomista tavaroista, jota yleensä tapahtuu kevään kynnyksellä.....tiedä häntä :-)

Pääasia että on jotain mielekästä touhua täällä sisällä, kun tuolla ulkona oli kylmä koillisviima ja 15 pakkastakin päivällä....huhh aivan meinasi sielukin jäätyä.


Nyt lupailee lumisadetta, ja mittari näyttää - 13 C kello 02.00 yöllä.

Toivotan kaikille lukijoilleni leppoisaa pyhäpäivää ja Joulun odotusta !

( vanhoissa teksteissäni on kuvia myöskin näiden valmistamisesta )

        

Uusi villitys, keräily

Pieni on vielä keräily valikoimani, mutta kyllä se siitä pikku hiljaa suurenee.

Laittavatkohan kauan keräilyä harrastavat esineitään arvojärjestykseen, kun minulle ne ovat kaikki saman vertaisia.

Ainoastaan näistä kolme olen aikoinani ostanut käyttöesineiksi, jolloin ostohetkellä ajattelee kauneuden lisäksi myöskin käytännöllisyyttä.

Ainoa lasista valmistettu....

Viimeisin hankintani tukeva keraaminen kermakko

Keräilyyn innostukseni syntyi aivan sattumalta, kuten niin moni muukin usein elämässä tapahtuu.

Kirpputorilla tietty silmiini osui kaunis, kurvikas ja kukkakin kyljessä oleva kermakko ilman sokerikko kaveriaan.

Niinpä kävelin kermakko kainalossani sieltä ulos tietäen hyvin , että käyttöesinettä ei tästä heräteostoksestani koskaan tule :-)

Nyt se komeilee tuossa ylimmän kuvan vasemmassa reunassa ensimmäisenä.


Keräily on varmaankin melko koukuttavaa , mutta yritän pitää jalat maassa , ettei siitä tule mitään pakottavaa ostovimmaa.


Viime öisestä-22 pakkasesta ei ole kuin muistot jäljellä....ollen nyt vaivaiset 3,5 pakkasen puolella .

Käsityönäyttelyn antia.

Nyt on pöydälläni kestokukkasia , jotka eivät heti veden puutoksesta varise,  jopa luonnon omista antimista ilman muovin häivääkään.

Rautalankaa, avattua paperinarua ja lasihelmi, niistä koostuvat nämä kauniit kukkaset.
Sopivasti hiven joulunpunaistakin antamassa väriä.

Käsityökeskuksen näyttelyssä oli toinen toistaan kauniimpia töitä myynnissä, jotka olivat erilaisten
kurssien satoa.





Tämä on monikäyttöinen jota voi käyttää tablettina tai pikku liinana , miksei myöskin seinällä iloisena väriläiskänä.

Meidän käsityökeskuksemme on Elisabeth Rhenin synnyinkodissa, jossa aiemmin olen paljonkin kutonut ja ollut muutamilla erilaisilla kursseilla.

On suuri rikkaus paikkakunnalla , kun on  sellainen paikka jossa voi käydä kangaspuilla kutomassa , useinkin valmiiseen loimeen .Viehän ne kangaspuut aina oman tilansa joihin kaikilla ei ole mahdollisuutta tilan puutteen vuoksi sijoittaa.

Jopa taaskin aika vierähti yli puolen yön:-)

Piparin tuoksuisia, ja kiireettömiä päiviä vierailijoilleni !
Mittarikin näyttää -9,8 astetta pakkasta joten saamme kauniin valkoisen Joulun :-)

Keinutkin talviunessa

Kattolumen kuva on viime talvelta.

.....ja tämän talven lumia

Ihmeellisiksi ovat eteläisessä suomessakin talvet tulleet, kun lunta tulee kuin turkin hihasta.
Pihan lumikinokset kasvavat vuosivuodelta aina vaan suuremmiksi.

Niin kauniilta kuin lumen peittämät keinut ovatkin, niin kumminkin näitä katsoessani mieleni tuli aivan haikeaksi, missä ovatkaan ne pienet punaposkiset nauravaiset tytöt ja pojat jotka kerran leikkivät pihoillamme ja keinuivat niissä keinuissa.

Elämä kulkee eteenpäin, ja naapurin lapset ovat muuttaneet pois tehden oman "pesänsä".
Kenties ensi kesänä näissäkin keinuvat uudet lapset, sellaistahan elämä on.

Valkoisten lumien tervehdykset vierailijoilleni :-)

Pakkanen kiristyy ollen nyt -9,9 astetta

Vahvaa kerrontaa !

Puhdistus on kirja isolla KOOLLA !
Sain sen kirjastosta vain kahden viikon varausajalla, ja luin kirjan kymmenessä päivässä. Alkumetrien jälkeen mielenkiinto vain lisääntyi sivu sivun jälkeen enempi.

Se on niin vahvaa kerrontaa Virosta, ja viron kansasta, että katson tämän jälkeen heitä ylöspäin.
Vaikka se ei mikään historian oppikirja olekaan, niin varmaankin siitä on faktatietoa suurin osa.
Kuinkahan voimakkaan vaikutuksen sen lukeminen tekee heihin, ja varsinkin nuoriin jotka ovat syntyneet sodan jälkeen, kun minäkin suomalaisena hiljenin hartaisiin ajatuksiin sulkiessani kirjan viimeisen luvun loputtua.

Nyt ymmärrän heidän palavan halunsa itsenäisyyteen, vaikka laulun avulla!

Kiitos mieliinpainuvista lukuhetkistä Sofi Oksanen 

Lukutoukkana

Rakkauteni valkoisiin kukkiin on ilmeinen.

 Syksy on aina elämässäni ollut kirjojen lukuaikaa, niin tänäkin syksynä pääsi käymään. Nuorena kirjakaupassa myyjänä ollessa tuli aina uutuudet heti luettua, ja myöhemmällä iälläni elämä kuljetti kirjaston piiriin töihinkin, niin mieltymys kirjoihin on säilynyt.

Sofi Oksasen : Puhdistus on puoleen väliin luettu, enkä ihmettele sen saamaa hyvää palautetta ja voittoja.....on se mielestäni niin täyttä "kamaa".
Toivottavasti olen samaa mieltä koko kirjan luettuani.



Kuvasin kirjastossa ikkunanäyttelystä tämän vuoden Nobelistin Mario Vargas LIosan aikaisempia teoksia.

Hänen tuotantonsa on jäänyt lukematta....lieneekö suurikin vahinko, tuskinpa

Rimmisen Nenäpäivä kirjalla oli 52 varausta heti Finlandia palkinnon julistamispäivän iltana mennessäni  kirjaston nettisivujen varaukseen.
Kansa on nopea......

Toivotan vierailijoilleni piparintuoksuisia päiviä ;-)

Se on talvi nyt !

Talvesta pidän, mutta en pakkasista joka on vähän ristiriitainen tilanne.
Eihän ne lumet pysy jos ei mittari ole nollan alapuolella,
joten pakkaseen on tyytyminen.

Mittari näyttää -19,8 niin eipä mieli tee roskista pidemmälle
lenkkeilemään, vaikka ilo olisikin kuunnella lumen narskumista
kengän alla.

Kuinkahan sitä lapsena ollessa tarkenikaan koulumatkalla
olihan niitä kilometrejäkin peräti neljä hiihdettävänä talviseen aikaan.

Onneksi me karaistuneet suomalaiset olemme varautuneet
melko hyvin talveen, ja talommekin rakennettu pohjolan
oloja varten.
Keski Euroopassa kylmyys ravistelee oikein kunnolla
ja Kanarian saarilla hirmumyrsky särkenyt hotellien ikkunoitakin.
Las Palmasissa varmaankin ranta bulevardilla Las Cantaresin rannalla
olevien hotellien alin kerros on saanut vesikasteen,

olihan se rantakatu usein aamulla märkänä nousuveden jälkeen .

Keisarin jalanjäljillä

Hajanaisia ajatuksia tuo tämä eilen ottamani kuva mieleeni.
Nykypäivän terveydenhuoltoa sika-influenssarokotteen muodossa tässä terveysaseman talossa.

Sieltä poistuessani huomasin alastomien puiden takaa näkyvän Mäntsälän kartanon ,joka on ollut keisari Aleksanteri I :sen vierailunkohde tullessaan tapaamaan Porvoon valtiopäiviltä 1809 ihastustaan kartanon tytärtä Ulla Möllensvärdiä.

Siinä ajatukseni karkailivat kahdensadan vuoden taakse, kuljenhan melkein keisarin jalanjäljillä.
Saamme olla kiitollisia siitä suuresta kehityksestä, joka on tullut terveydenhuollon osalle tänä aikana.
Moni asia tuntuu itsestään selvyytenä kuuluvan elämäämme, ja vasta  poistuessa huomaamme sen tärkeyden.

Asiat ovat muuttuneet, polut asfaltoitu ja rakennukset rakennettu tiilestä, mutta syksyinen harmaus on varmaankin samanlainen ;-)

Tänään keskipäivän lämpötila on pakkasen puolella  -2,1 C

Polun varrella

Sinun kanssasi rakkaani käyskentelen,
polut kapeat juurakot esteenä sen
kulkua yhteistä rinnakkain taivaltamaan,
ja käden lämpöä toisen tuntemaan.

Pian polkumme kapea levenee
juurakot poistuu maa tasenee.
Näen huolet poistuvan kasvoiltasi
ilme seesteinen tasoittaa uurteitasi.

Saamme parittain kulkea vanhana
muistella nuoruutta vailla ryppyjä.
Harmaana olemme rikkaita
muistoja joita kerrata.


Pöytälaatikostani kaiveltu :-)

Säätila +4,3 astetta C


                                                           §§§

                                                           §§§

Väriä elämään

Jotta tähän värittömään päivään saisi piristettä mukaan , niin kaivoinpa kesäisen kuvan jossa ensimmäinen kukkavana oli avautumassa Ritarinkannuksestani.

Uuden kasvin kukannuppuja tulee seurattua suurella uteliaisuudella millaisia , minkä värisiä ja kokoisia sieltä sukeltaakaan iloksemme.

Onnekseni netistä löysin tämän hoito-ohjeita, jossa neuvottiin katkaisemaan näiden kukkineet varret noin 30 sentin mittaisiksi. Niinpä sieltä lähtikin nopeasti kasvamaan uudet varret, joten  kasvi ehti syksymmällä vielä kukkimaan toisen kerran.



Tämä marraskuinen päivä kului pientä vesisadetta pidellessä, pyykätessä ja kirjan antimia lueskellessa.
Kamera ei löytänyt ulkona mitään kuvattavaa joka on hyvin harvinaista,
mutta onneksi on varastossa näitä kesäisiä otoksia, joiden myötä toivotankin kaikille isille ja vaareille  HYVÄÄ ISÄNPÄIVÄÄ  !


Päivän ylin lämpötila oli tänään + 5,9 ja nyt puolen yön aikaan + 1,7 astetta C

Puuston elämää.

Keväällä ja syksyisin luonnon ollessa paljaimmillaan huomaa pienimmätkin väriläiskät kameran kanssa    liikkuessaan. Siellä voi katse löytää maahan kaatuneen lepän rungon jossa vierellä on väriläiskänä haavan kellertäviä oksia, ja sehän piristää kummasti sitäkin syksyistä päivää.

Tämän kuusen nähdessäni, jonka haavoitetusta rungosta vuosi pihkaa niin tulipa mieleeni kuinka ihmeellisesti luonnossa on omat parantajansa!

Rikas mielikuvitukseni leikki ajatuksella, että siinä seisoo kuusi vartiossa kuin joskus on suomalainen sotilas seisonut haavoitettuna vartiossa.

Ihmiskäsi muotoilee mieleisekseen kasvustoa,
kuten tässäkin hopeapaju saa aloittaa oksastonsa elämän  uuteen suuntaan.







Öinen lämpötila +2,9 C  lumeton ja pouta.

Syksy sillalla

Sillan alustan palkit tuli näinkin kuvattua.

Mahtoivat kalat ihmetellä veden pinnalla muodostunutta lehtikattoa .

Ahven körmyniska on mielestäni kalalajien iloisin
uiskentelija, ja särki viekas narrailun mestari :-)

Hauki sivusta tarkkailija ja ruohikon lymyilijä.

Kaikkea hassua sitä tuleekin mieleen näin puolenyön aikaan, kuin pohtia kalojen luonteenpiirteitä.

Kotieläimillä niiden luonteet tulevat hyvin esille, joten uskon sellaisen ominaisuuden olevan kaikilla luoduilla olennoilla  .


Tasaisen harmaa päivä , ne vähätkin lumet sulaneet mittarin näyttäessä klo 24.00   0,4 C

Henkistä rikkautta kirjallisuudesta

Laskiessani juuri äsken tämän Kyllikki Villan kirjoittaman kirjan käsistäni,ja luettuani kirjan viimeisenkin lauseen, tuli itselleni hyvin tyhjä tunne, aivan kuin se yhteinen neljässä eri rahtilaivassa viettämämme aika jäi kesken, minä kuitenkin lukijana, joka olisin halunnut lähteä edelleen uusille aalloille ja mainingeille.
Kylmässä napatuulessa eteläisellä pallonpuoliskolla kierrellessä Chilen rannikkoa eri satamissa kalajauhoa lastinaan, ja maissa tutustuminen erilaisiin kulttuureihin, ei pitkästytä lukijaansa . Värikkäällä kerronnallaan kuvailee mainiolla tavallaan jopa kuinka kätevästi myrskyssä mahallaan makaavana löytääkin hetkessä itsensä selällään olevaksi:-)
Tai käännöstyötä tekevänä kirjoituskoneensa seilailee lattialla nurkasta nurkkaan .

Onneksi on olemassa tuo mainio kirjastolaitos , josta voi ammentaa  "hengen ravintoa" tarvitsematta niitä kukkaron nyörejä aukoa jokaisen haluamansa kirjan kohdalla. Tosin kahden viikon laina-aika tekee tiukkaa mikäli on muita tärkeitä puuhasteluita ja menoja.

Pian talvi tekee tuloaan mittari näyttää näin öiseen aikaan kl 01.00  -4,6  C
maa on vielä paljas, mutta huomiseksi lupailtu lunta !

Menneen kesän muistoja

Kesän kukkaset tallentuu tyynyliinalle !

Rakkauteni kiviin näkyy pöydällänikin!

Voi sotkun määrää jonka olli orava oli saanutkin aikaisiksi linnuille laittamastani ruokailupaikasta :-)
Lintulauta löysikin uuden osoitteen !






Säätila kl.22.30 -2,2 ast. C
ei lunta.

Tässä pieniä vinkkejä aivan ikioman tuoksun kehittämiseksi omaan elinympäristöönsä.
Onhan kaupasta ostetuissa pyykin huuhteluaineissa useinkin hyvin tehdasmainen tuoksunsa.

Itselleni on jäänyt parfyymeissä pieniä jämäpulloja, niinpä keksin tiputella pumpulipalloon
ja tiputtaa se pölyimurin pussiin, eipä tule enää pussukan hajut huoneilmaan.

Taidanpa kehitellä autoon jonkun kauniin naisellisen pussukan killumaan parfymoitua
pumpulia sisuksissaan.

• Tuoksuöljyä voi lisätä tuoksuttomaan pyykinhuuhteluaineeseen, jolloin saat haluamasi tuoksuisia lakanoita ym.
• Tuoksuvaa imurointi-iloa: tipauta tuoksuöljyä massa- tai pumpulipalloon ja aseta se pölypussiin.
• Liota teelusikallinen saippuaraastetta noin kolmeen desiin lämmintä vettä ja lisää muutama tippa raikastuoksuista tuoksuöljyä. Laita liuos suihkepulloon. Suihkuta likaisille pinnoille, anna vaikuttaa ja pyyhi. Käytä koko liuos kerralla, se ei säily pitkään. Liuos on hyvin mieto, joten tosi pinttyneeseen tai rasvaiseen likaan se ei tehoa.
• Tipauta muutama pisara tuoksuöljyä pumpuliin ja laita pumpuli pieneen kangaspussiin. Säilytä tuoksupussia vaatekaapissa tai käytä ilmanraikastimena esim. vessassa.
• Askartele oma "wunderbaum" autoosi. Käytä huokoista kartonkia, esimerkiksi paksu käsintehty paperi sopii hyvin. Tipauta leikattuun kuvioon pisara tai pari tuoksuöljyä ja ripusta. Tuoksun voi uudistaa tarvittaessa uudella pisaralla.

Lämpötila klo 23.30 +3 C

Silta ja sauvat

Tämä levähdyksen tyyssija on ollut monien
sauvalenkkieni hengähdys paikka.
Siinä on tullut mietittyä syntyjä syviä,
niin menneitä, nykyisiä, kuin tuleviakin aikoja.
Joitakin asioita harmitellut,jotka levollinen virtaava vesi
pois kuljettanut ajatuksia painamasta.
Onhan luonto hyvä parantaja kaikessa !

Harvoin tulemme katsoneeksi puun juurella sinne korkeuksiin.
voi kuinka pieneksi siellä tunteekaan itsensä.
Kaikessa karuudessaan lehdetön puu on kaunis,
siinä on alaston kuten ihminen ilman vaatetusta,
eikä häpeile alastomuuttaan.




Kuvasin tämän keväällä ennen lehtien puhkeamista.


Illan lämpötila klo 22.00 + 5 C

Menninkäisen valtaistuinko ?

Sieniretkillä voi kohdata melkeinpä satuhahmojen maisemia
jota ei voi ohittaa kuvaamatta.
Luoja voikin asetella melkeinpä taiteellisesti jokaisen ruskalehden
ja saniaisen lehden puoleksi lahon kannon päähän.
Tulinpa siinä sitä luomusta kauan katellessani ajatelleksi,
että kuinkahan väsynyt minun täytyisikään olla että tuota kauneutta
istumalla rikkoisin.
Sinne se jäi metsän asukkaiden kotiin, ja minä jatkoin
suppilovahveroiden keruuta.

Rättäri

Olipa hyvä kun sattui kamera mukaan uintireissulleni 
ei voinut olla kuvaamatta sitä söpoliiniä uimahallin
parkkipaikalla.

Ilta viilenee vai + 4 astetta klo 23.00 oli mittarissa

Lämmin yö

Illalla oli vielä lämmintä + 8 C ja nytkin tiehallinnon kamera näyttää täällä 6,2 joten ei aivan tavallinen marraskuu  ole tämäkään. Aurinko ei ole näyttäytynyt moneen päivään, joten kuninkaallisten kruununprinsessa  Viktorian ja prinssi Danielin vierailu Lahdessa oli pilvipoutaisessa säässä, sehän oli heidän ensimmäinen suomen vierailunsa.

Tunnin verran tuli mesessä keskusteltua aurinkorannikolla talvea viettävien ystävien kanssa, mutta  en yhtään kadehdi, ihme kyllä.
Loin toisen blogin * Ruoka* tarkoituksenani ns. kokeileva keittiö jossa keitokseni tallentuvat, ja olisihan hauska saada sitten siihen toistenkin kommentteja.

Nyt vielä hetkeksi Kyllikki Villan : Kolmas lokikirja pariin seurailemaan rahtilaivan elämää keskellä Atlantia.

Eipä aurinkoa näy + 7 C

Kivaa olla vanha tyttö, niin ei tarvitse aina suorittaa, voi olla vaan ja elää reaaliajassa
ilman turhia hötkyilemättä.
Siispä olenkin tämän kellojen siirtopäivän lueskellut sitä Villan *Kolmatta lokikirjaa*
jossa uusina on tietooni tullut , että päiväntasaajalla tulee kaakkoinen pasaati ja
kääntöpiirin kohdilla tuulet tasaantuvat, sekä rahtilaivalla Etelä-Amerikkaan mennessä
joka toinen ilta kellojakin käännetään tunti taaksepäin (vai olikohan se kaksi ?)

Ahkeria kukkijoita ovat Akileijani olleet ,
ja tämä sini-valkoinen mielestäni on niistä
kaunein. Jalostus on siinä hyvin onnistunut.

Korkeampi varreltaan oli keltainen joka
kukki peräti kolme kuukautta , kaunis
oli sekin , eihän rumia kukkia ole olemassakaan ;.)

Kostea ja harmaa päivä + 8,5 C

Päivä kului melkein lukiessa Kyllikki Villan kirjaa Merellä kolmas lokikirja.
Todellakin mielenkiintoisesti kuvattu lähtöä rahtilaivalla yksin 75 vuotiaana
Chiileen. Sanotaan, että oppia ikä kaikki, joka pitää paikkansa ainakin
kohdallani, sillä jopa kaikki merenkävijöiden sanasto on uutta minulle ja tutustuminen
aivan uusiin ja outoihin tilanteisiin. Vanhan laivan nitinät ja natinat ja selviäminen kielivaikeuksista
puolalaisen miehistön kanssa värittää kivasti hänen matkakertomustaan.

Toivottavasti kuvassa oleva keijumekko viihtyy talven sisätiloissa, sillä aion yrittää pitää sen hengissä seuraavaan kesään. Nyt pian marraskuun alussa se kukkii vielä täysin oksin.

Vanha Suomen kartta

Luurailu ja tirkistely kannattaa kirjastossa käydessään, sen sain huomata jälleen kerran kirjastossa käydessäni.
Poistettujen kirjojen pöydältä löysin karttakirjan jonka kansien sisäsivulta löysin vanhan Suomen kartan, jossa on entinen Viipurin lääni hyvin näkyvissä. Eikä ollut kirja hinnalla pilattu  kun yhdellä eurolla irtosi.
Tästä saan loihdittua historialliselle seinäkuvilleni tehtyä uuden taulun. Kartta painettu vuonna 1897, siis Suuriruhtinaskunnan aikana.

Jälleen tuli uutta mielenkiintoista  työtä viikonlopuksi.

Torstaina 28.10-10

Kävin eilen kirjastossa ostaen poistokirjoista vanhan karttakirjan, jossa oli kaksi suurehkoa Suomen karttaa Suurruhtinaskunnan ajalta .Kartta painettu Helsingfors vuonna 1897. Yllätyin katsellessani kuinka suuri Viipurin lääni oli siihen aikaan, ja Petsamo siis oikea käsivarsi puuttui kokonaan.
Siellä oli näyttelyitä mielestäni *paras kirja* pöytiä, joista kuvasin Finlandia kirjallisuuspalkinnon voittaja Bo Carpelanin valitseman parhaat kirjat pöydän. Taru sormusten herrasta oli hänen kirjavalintansa.
Löysin myös hyllystä Kyllikki Villan viimeiseksi jääneen teoksensa Myrskyssä, kolmas lokikirja. Vaikuttaa mielenkiintoiselta , luettuani yölukemiseksi  noin kolmekymmentä sivua.

Tämä päiväni kului Järvenpään uimahallissa, jossa todellakin nautin elosta ja olosta,

Illalla tapasin Olavin puolentoista vuoden jälkeen mesessä oli n-kahvilassa.,,,,

Talvi tulossa

Olenpa ollutkin oikea laiskiainen tämän blogin kirjoittelussa.Sydämeni rytminsiirto kai on muuttanut kirjoitusteni intoa vähemmäksi . Nyt kaikki on taas hyvin joten yritänpä olla ahkerampi . Linnut ovat olleet nälkäisiä,ja onnistuinkin eteisen oven ikkunasta ikuistamaan "heidän" lounastaukonsa.

Hupsista nyt tulee vettä .....

Ilmojen haltijalla on jatkuvasti yllätyksiä taskussaan, kuten nyt nopea ilmojen kylmeneminenkin.
Harmillista. jos yöt kylmenevät ja hallat hätyyttelevät vielä täydessä kukassa olevia perennoita.
Onneksi terassin markiisi suojeli mattojen ja vuodevaatteiden kastumisen, kun sain eilen "siivous kohtauksen" sateisena päivänä.
Ylimääräiset kalorit kaduttavat joita tuli nautittua Valman syntymäpäivillä....hän on viisi vuotta minua vanhempi ja molemmilla samat krempat kropassa. Iltapäivä kului rattoisasti joka kivasti virkisti viileähköä päivää :-) .

Kärhö kesäsateessa

Syksy saapuuu....

Kesäteatterin linnunpönttö.

Kesäteatterin puustoa.

Entisen kesäteatterin laitamilta löysin kamerani kuvattavaksi tämän mahtavan puun, joka on kuin suoraan sademetsästä.
Linnuillakin ollut aivan eturivin paikka katsomossa omassa pöntössään;-)
Ihanaa luurailla luonnossa viileämmä ilmalla , ja tuntuu aivan kuin luontokin huokaisee helpotuksesta sen helteen jälkeen.

Kilot kuriin....

Täytetyt munakoisot

Liityin viimeviikolla kiloklubin jäseneksi, joka on hyvin mielenkiintoinen sivusto painon pudotukseen.
 Hellekesän makkara syönti saa stopin !!!
Kaikki juurekset ja vihannekset ovat edullisia hinnaltaan ja tietenkin parhaimmillaan myöskin laadultaan. Niinpä ostoskassiini tipahtelikin munakoiso ja kauniin keltaisia nauriita.

Hyvällä omallatunnolla nautin lounaaksi kevyt jauhelihalla täytetyn munakoison, ja välipalana rouskuttelin kauden juuresta naurista popsien....samalla muistellen koti Karjalassa isäni puukolla kuorimaa naurista kasvimaan reunassa. Siksipä tunsin melkein nauriin  "raiskaajalta" kuoriessani sitä perunankuorima veitsellä:-).
Huomenna laitan uuniin lohkonauriita joihin sipaisen hiven hunajaa nam nam ....ovat varmaankin hyviä kylminä.

Elokuun ekana....

Tunnustan olleeni perin laiskiainen koko heinäkuun ajan tämän kirjoittelun suhteen.
Varmaankin se maximaalinen helle verotti kaiken yritteliäisyyden viimeisetkin rippeet .

Puutarhani on vaatinut paljon huolenpitoa, ja uuden terassini viimeistelyt kaikkine maalauksineen vei paljon aikaani. Seli-seli, mutta heti tänään lämpötilan ollessa normaaleissa kesän lukemissa tunnen olevani energisempi.Sydämen rytmitkin vielä sikin sokin eikä ole mitään kuulunut siitä rytmin siirrostakaan !!! Marevania vaan poskeenniin onpahan ohkasempaa se veri siellä eteisessä seilatessaan edestakas heheh. Mattopesu odottaa tulevalla viikolla....ihanaa tuoksutella jälleen mäntysuovan tuoksua, joka tuo sisällekin hetkeksi mattorannan tuoksun.                                         

                                                                                   Mummolla on tietenkin pelargoonia ikkunan alla. 

M

Siemenestä kasvattamani punahattu on
nyt silmäteräni , josta kaikki ötökät
ja perhosetkin pitävät !