Paljon toi kirjastossa käyntini ajatuksia maailman muutoksesta lehdistönkin saralla.
Varsinkin lehtien kannet ovat saaneet valtavan muodon muutoksen.
Aitta- lehti , jonka sisällöstä ei minulla ole tarkempaa tietoa, sillä ilmestymispäivä on ollut helmikuussa vuonna 1927 , joka voisi olla vaikka nykypäivänä ilmestynyt, paitsi auton malli ei ole aivan nykypäivää.
Kotilieden hiihtäjättärellä sukset luistaa, vaikka välineet eivät olekaan aivan nykyisen muodin mukaiset.
Sodan jälkeisissä talouksissa oli rukki vielä kaikissa maalaistaloissa käytössä, ja isovanhemmat asuivat samassa taloudessa jolloin mummit ja vaarit olivat luonnollisina historian kertojina uusille sukupolville.
Puukko lasten kädessä oli opetusväline, jolla usein se pajupillin valmistaminen omin käsin oli se ensimmäinen onnistunut näyte käden taidoista.
Terveyden hoitolehti oli äitini tilaamana tarkkaan luettu, ja monet ohjeet sieltä usein luettu.
Syvennyin tutkailemaan siellä kirjastossa Kotilehden kansikuvia useiden vuosikymmenien takaa, Huomasin niissä tulevan esiin kodin henkisyyden ja ihmisten yhteen kuuluvuuden.
Ne olivat kauniita, vaikka eivät olleetkaan " kiiltäväkantisia".
Lukijat
torstai 16. helmikuuta 2012
tiistai 14. helmikuuta 2012
Hyvää ystävänpäivää !
Kaikille teille ihanat ystäväni toivotan erittäin Hyvää Ystävänpäivää !
Kuvan sydän on hivenen kallellaan, mutta niin on kai omakin sydämeni :-) .
perjantai 27. tammikuuta 2012
Finlandian ehdokas pakkaspäiviksi.
Onneksi meillä suomalaisilla on maan mainio kirjastolaitos, sillä kovin kalliiksi tulisi meille paljon lukeville uutuuskirjojen hankkiminen, sillä niitä suoltuu kustantajilta tiuhaan tahtiin.
Sain juuri luettua Eeva-Kaarina Arosen kirjan Kallorumpu, joka oli ehdokkaana Finlandia palkinnolle, siinä kuitenkaan ihme kyllä onnistumatta. Teksti siinä on hyvin rikasta, joka vaatii lukijaltaan paljon. Vasta puolenvälin jälkeen aloin todella viihtymään kirjan parissa, jossa melko fiktiivisellä kerronnalla marsalkka Mannerheimin kodin yhden päivän tapahtumista kirjailija saa minut innostumaan, ja valvomaan kirjan parissa.
Monien joukosta teos erottuu ainakin siinä, että tässä kuvaillaan miltä Mannerheim näytti alasti, tai tyttärensä "vanhapiika" Sophien alkoholin naukkailuista .
Todellisen paukun kirjailija paljastaa vasta kirjassaan aivan viimeiseksi.
Koristeena siili ja kanerva vartioivat ulko-ovella lumipyryistä huolimatta, ja odottelevat joskus keväisen auringon paluuta näillekin leveysasteille.
keskiviikko 21. joulukuuta 2011
Keskustelua jouluisessa metsässä.
Kirjoitin vuosia sitten ajatuksiani runon muotoon metsän puuston leikkimielisestä keskustelusta joulupuuksi joutumisesta , jossa katajakin huokaa huolensa.
JOULUISESSA METSÄSSÄ
Parpanperän metsikössä ilta hämärtyy.
Päivä mailleen laskeutuu,
taivas punertuu.
Kuusi kuiskaa naapurilleen:
Lapsiani juurellain,
suojaan joulupuuta hakevain.
Joka joulu menetän
yhden lapsen
tupaan tuntemattomaan.
Silti tervetullut joulu on !
Mänty tarinaansa kertoo naapurilleen:
Ei helppo ollut kesä täälläkään,
pistiäiset kiusasivat oksiain.Yötä päivää
seilasivat rungollain.
Nyt elämä on ihanaa, kun pakastaa,
pääsin pistiäisist kokonaan.
Siis tervetullut joulu on !
Rauduskoivu huurteinen,
seisoo vierellä naapurusten,
siihen yhtyy sanoen:
Teillä neulaset vielä jäljellä on,
minä lehteni kaikki menetin,
kera syksyn sateiden ja myrskyjen.
Oksilleni hentojen,
huurre kimalteinen
tuli myötä pakkasten.
Tervetullut joulu on !
Kataja tuo pienoinen , kuuntel vaieten,
sitten katseen nosti ylös toisihin,
ja todeten:
Kauan olen elänyt, ja marjat kantanut.
Nyt uusi muoti tullut on,
vaarassa oon minäkin ,
joulupuuksi joutua jonnekin.
Silti tervetullut joulu on !
####################
TOIVOTAN KAIKILLE SYDÄMELLISEN LÄMMINHENKISTÄ JOULUA !
Yön aikana oli satanut muutaman lumihiutaleen, joka onneksi edes hiven valaisi tummaa maisemaa.
JOULUISESSA METSÄSSÄ
Parpanperän metsikössä ilta hämärtyy.
Päivä mailleen laskeutuu,
taivas punertuu.
Kuusi kuiskaa naapurilleen:
Lapsiani juurellain,
suojaan joulupuuta hakevain.
Joka joulu menetän
yhden lapsen
tupaan tuntemattomaan.
Silti tervetullut joulu on !
Mänty tarinaansa kertoo naapurilleen:
Ei helppo ollut kesä täälläkään,
pistiäiset kiusasivat oksiain.Yötä päivää
seilasivat rungollain.
Nyt elämä on ihanaa, kun pakastaa,
pääsin pistiäisist kokonaan.
Siis tervetullut joulu on !
Rauduskoivu huurteinen,
seisoo vierellä naapurusten,
siihen yhtyy sanoen:
Teillä neulaset vielä jäljellä on,
minä lehteni kaikki menetin,
kera syksyn sateiden ja myrskyjen.
Oksilleni hentojen,
huurre kimalteinen
tuli myötä pakkasten.
Tervetullut joulu on !
Kataja tuo pienoinen , kuuntel vaieten,
sitten katseen nosti ylös toisihin,
ja todeten:
Kauan olen elänyt, ja marjat kantanut.
Nyt uusi muoti tullut on,
vaarassa oon minäkin ,
joulupuuksi joutua jonnekin.
Silti tervetullut joulu on !
####################
TOIVOTAN KAIKILLE SYDÄMELLISEN LÄMMINHENKISTÄ JOULUA !
Yön aikana oli satanut muutaman lumihiutaleen, joka onneksi edes hiven valaisi tummaa maisemaa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)








