Lukijat

sunnuntai 13. helmikuuta 2011

Onnellisuuden runoilua.

Silta joka on ollut useiden mietiskelyjen ja levähdyksien tyyssija..

Hyvin tärkeät elämässäni....

lumi yllätti

Päättymätön taival onnelaan,
on kulku läpi elämän.
Etsimistä seisakkeelle
"tyytyväisyys" nimeltään.
Sinne hetkeks
pysähtyä sain.
Hyvää oloani maistelin,
ja onnen tunteen tunnistin.

Siinä istuessain mietiskelin,
mistä koostuu tunne tää?
Poutapilvestä vai kesäheinästä,
tuoksuista niittykukkien,
vai hiljaisuudesta
kesäillan tyvenen.

Niistäkin, mutta rauha sisäinen
onnen antaa pitkäaikaisen.
Pahoitu ei mieli sanan ruoskasta,
ei katseestakaan pahasta,
eikä puhumattomuudesta.

Jostain syvältä
kiitollisuus kumpuaa.
Opin sydämeeni
senkin säilömään.

Leutojen talvipäivien jälkeen pakkaset palailivat pohjolaan ollen nyt -17,3 C

4 kommenttia:

  1. Kaunis runo ♥
    Maisema sillalta on kaunis.
    Tärkeät pehmot on söpöt :)

    Meillä täällä juuri nyt -20.
    Pakkasta piisaa, mutta siitä huolimatta iloista sunnuntaita :)

    VastaaPoista
  2. Kaunis runo, ajatuksia elämästä.
    Ovatko pehmot lapsuuden lelujasi, onnellisia ne joilla niitä on säästynyt.
    Aurinkoista sunnuntaita!

    VastaaPoista
  3. Kaunis runo ja mietiskelyjesi paikka <3 Minulla se on eräs penkki merenrannassa :)
    Suloiset pehmolelut! Meillä pidetään myös tiukasti niistä kiinni, monta ihanaa yhteistä hetkeä takana.
    Hyvää alkavaa viikkoa sinulle :)

    VastaaPoista
  4. Seijastiina , niin täälläkin pakkanen paukkuu, mutta kevättä kohti olemme menossa...onneksi !

    Alma A , Aivan itselleni olen ne ostanut,joiltakin kirpputoreilta aivan yksitellen, kun olivat niin yksinäisen näkoisinä hyllyssä:-)

    Marie Elisabeth , Tarpeellisia nuo mietiskelypäikat, voimia antavia , joskus tarpeellisia hiljentymiseen ja rauhoittumiseenkin.

    Toivotan kaikille Teille Parhainta ystävänpäivää !

    VastaaPoista

Kiitokseni kommentista:-)